Innovaatioiden voima kehittyvillä markkinoilla

Monet veikkaavat, että kehittyvät markkinat eivät ole todennäköinen koti sellaisille innovaatioille ja keksinnöille kuin lennokit, fintech, yhteystietojen jäljityssovellukset ja niin paljon muuta. Silti kehitysmaissa on lukemattomia kotimaisia ideoita, jotka vaikuttavat tuhansien ihmisten elämään. Kun valotamme niiden kyvykkyyksiä, näemme uskomattoman näytön mahdollisuuksista.

Kehittyvillä markkinoilla suunnitellut ja tuotetut innovaatiot voivat vapauttaa talouskasvun, luoda vaurautta, sosiaalista tasa-arvoa ja vahvemman jalansijan maailmantaloudessa. Mutta jotta luovat ideat ja innovaatiot edes näkisivät päivänvalon, resurssit ja rahoitus ovat välttämättömiä (siksi Lendahand on olemassa!). On virkistävää nähdä, miten Afrikan mantereella taistellaan köyhyyttä vastaan innovaatioiden avulla tarjoamalla ratkaisuja paikallisiin ongelmiin.

Kotimaiset innovaatiot ratkaisevat sosiaalisia ongelmia

"Mikään ei ole täydellisempää kuin ajatus, jonka aika on koittanut." - Victor Hugo.

Toisin kuin monet luulevat, ideat eivät ole innovaation ensimmäinen askel, vaan ongelmat. Kunnianhimoiset ja innovatiiviset aloitteet tulevat usein niiltä, jotka niitä eniten tarvitsevat. Esimerkiksi Zimbabwessa suunnitellut aurinkoenergialla toimivat kuulokojeet ovat välttämättömiä kuulokojeiden tarjoamiseksi ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää paristoja tai sähköä. Tai entäpä olemassa olevien keksintöjen, kuten lennokkien, paremman käytön järjestäminen. Vuodesta 2016 lähtien Ruanda on käyttänyt kaupallisia droneja toimittamaan välttämättömiä lääkkeitä ja verensiirtoja varten tarvittavaa verta kaikkialle maahan ja tavoittamaan maaseutuyhteisöjä, joiden infrastruktuuri on rajallinen.

On edelleen silmiinpistävää, että kehitysmaat eivät juurikaan hyödy nykyaikaisesta tieto- ja viestintätekniikasta, vaikka se voi parantaa ihmisten elämää monin tavoin. Internetin nopeasta kehityksestä huolimatta sen käyttö on edelleen kallista ja epäluotettavaa useimmilla kehittyvillä markkinoilla, erityisesti ^maaseudulla1. Esimerkiksi Nigerissä yli 80 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla, ja vain 4,3 prosenttia käyttää internetiä. Nigerin hallitus käynnisti Smart Villages -hankkeen edistääkseen digitaalista osallisuutta. Hankkeen tarkoituksena on integroida tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja ja sovelluksia terveydenhuoltoon, koulutukseen, maatalouteen, kaupankäyntiin ja muille aloille. Kaikki Nigerin 15 000 hallinnollista kylää yhdistetään digitaalisesti ja tarjoavat väestölle pääsyn digitaalisiin palveluihin. Perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että tieto- ja viestintätekniikkainvestoinnit tehdään vain kerran, mutta ne palvelevat kaikkia.

Innovatiiviset fintech-hankkeet Afrikassa muuttavat markkinoita.

"Valmistaudu nyt huomisen ratkaisuihin." - Kongolainen sananlasku.

Tiesitkö, että yritykset, joilla on mahdollisuus saada rahoitusta, ottavat noin 30 prosenttia todennäköisemmin käyttöön uuden tuotteen ja päivittävät teknologiaa? Rahoitus on olennaisen tärkeää, ja onneksi afrikkalaiset fintech-hankkeet houkuttelevat massiivisia investointeja. Sijoittajat rahoittavat monenlaisia startup-yrityksiä, kuten koulutusteknologiaa, autoteollisuutta, lahjakkuusteknologiaa ja puhtaan energian teknologiaa, mutta fintech-hankkeet ovat kärjessä 31 prosentilla kaikesta startup-rahoituksesta. Puhuimme aiemmin siitä, mikä tekee afrikkalaisesta startup-skenestä niin suositun, ja analysoimme kolme fintech-tyyppiä, jotka saavat merkittävää sijoittajatukea.

Nuorten innovaattoreiden potentiaali

"Tieto on kuin puutarha: Jos sitä ei viljellä, sitä ei voi korjata." - Afrikkalainen sananlasku.

Afrikassa on valtava määrä nuorta väestöä, joka on digitaalisesti valveutunutta, jolla on todellinen jano ottaa muutos vastaan ja joka on avoin kokeilemaan ja ottamaan käyttöön uusia teknologioita. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä nuorten afrikkalaisten osuus maailman nuorista on 42 prosenttia. On sanomattakin selvää, että näitä nuoria on vaalittava ja kannustettava kukoistamaan.

Ugandan kouluissa toteutettava FundiBots-ohjelma edistää luonnontieteiden opetusta, joka perustuu käytännönläheiseen, ongelmalähtöiseen oppimiseen ja kokeilemiseen. Heidän tavoitteenaan on muuttaa Afrikkaa tieteen avulla ja murtaa väärinkäsitys siitä, että tiede ja robotiikka ovat vain "fiksuja" lapsia varten. Ohjelmaan kuuluu puhujien esityksiä, käytännön robotiikkakoulutusta ja robotiikkakerho, joka kokoontuu viikoittain koulujen välitunneilla.

Innovaatiot ovat välttämättömiä rakenteellisten ongelmien, kuten tehottoman ruoanjakelun, puutteellisen jätehuollon tai epäluotettavan energiainfrastruktuurin kompensoimiseksi. Avaamalla tietä aiemmin piilossa olleille lahjakkuuksille ja kekseliäisyydelle Afrikan nuoret menestyvät ja työskentelevät yhteisöjensä ja maansa vaurauden hyväksi ja auttavat rakentamaan parempaa tulevaisuutta itselleen huomenna ja sen jälkeen.

^{1 https://www.un.org/esa/socdev/egms/docs/2013/ict/innovation-technology-poverty.pdf}