Köyhyys: ihmiskunnan seitsenpäinen lohikäärme.

Kirjoittanut Lynn Hamerlinck on 23 Kesäkuu 2021

Entä jos jakaisimme kaiken maailman rahan tasan kaikkien kesken? Olisiko köyhyydestä vihdoinkin tullut ruma haava menneisyydestä? Todennäköisesti ei, sillä eriarvoisuus on paljon enemmän kuin se, mitä meillä on pankkitileillämme.

Lendahand on kehittyvien markkinoiden yritysten joukkorahoitusalusta, joka pyrkii kuromaan umpeen rahoitusvajetta ja jakamaan osan maailman rahoista uudelleen tuomalla yhteen rahoitusta tarvitsevat ihmiset ja sijoittajat, jotka haluavat vaikuttaa rahoillaan.

Panemme vaikuttavuussijoittamisen töihin köyhyyden torjumiseksi. Sen avulla yritykset voivat kasvaa, palkata lisää työntekijöitä ja huolehtia paikallisyhteisöistään, ja samalla voit mahdollisesti saada vaatimattoman tuoton sijoituksellesi. Uskomme vahvasti, että tämä on osa ratkaisua ja että sillä voi olla todellista vaikutusta.

Köyhyyttä on niin monenlaista, ja me kaikki tiedämme, että se on todellinen ongelma, joka aiheuttaa vakavia ongelmia sadoille miljoonille ihmisille maailmanlaajuisesti. On aika tunnistaa tämä valtava este, jonka kanssa olemme tekemisissä, kun valmistaudumme kohtaamaan ja kukistamaan tämän seitsenpäisen lohikäärmeen.

Yksinkertaisimmillaan köyhyys on sitä, että ei ole tarpeeksi rahaa tai resursseja, jotta voisi nauttia edes perustason elintasosta. Se ilmenee muun muassa terveydenhuollon, koulutuksen, veden tai saniteettitilojen puutteena.

Suhteellinen köyhyys: Köyhät ihmiset rikkaissa maissa

Kaiken kaikkiaan köyhyys merkitsee syrjäytymistä. Taloudellisesti kehittyneemmissä maissa köyhyys tarkoittaa syrjäytymistä siitä, mikä on useimmille ihmisille normaalia jokapäiväistä elämää. Ajattele, jos asut Alankomaissa etkä pysty käyttämään internetiä työpaikan etsimiseen tai ajanvaraukseen Gemeente-virastossa. Entä jos ainoa toivosi saada kunnollisia vaatteita olisi, että ne lahjoitettaisiin sinulle, ja jos sinun tai lastesi korkea-asteen koulutuksen maksaminen ei tulisi lainkaan kysymykseen.

Suhteellisesta köyhyydestä on kyse silloin, kun elät päivittäisillä tuloilla, jotka ovat 50 prosenttia pienemmät kuin kotitaloutesi mediaanitulot omassa maassasi. Tämäntyyppisen köyhyyden korjaamisessa on kyse siitä, että kaikille annetaan mahdollisuus nauttia samoista perustason elintason vaatimuksista, joita tarvitaan vuonna 2021, jotta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet elää elämäänsä täysillä.

Maan edistyminen suhteellisen köyhyyden torjunnassa on yleensä sidoksissa sen talouskasvuun, vaikka se voi olla monille myös käytännössä pysyvä, koska tietyt perheet ovat jääneet pienituloisten laatikkoon loukkuun.

Absoluuttinen köyhyys: Elämä reunalla

Kun henkilöllä tai perheellä ei ole käytettävissään kaikkein perustarpeellisimpia asioita, kuten ruokaa, turvallista ja riittävää asuntoa, puhdasta juomavettä tai sähköä, puhutaan absoluuttisesta köyhyydestä.

Lähestymistapa absoluuttisen köyhyyden mittaamiseen on vertailla kotitalouksia tietyllä tulotasolla, joka vaihtelee maittain sen taloudellisista olosuhteista riippuen. Köyhyysrajan alapuolella elävät ihmiset eivät kuitenkaan välittömästi hyödy maansa talouskasvusta.

Kun köyhyyttä mitataan suhteellis-absoluuttisella lähestymistavalla, on mainittava myös jatkuva köyhyys . Tästä on kyse silloin, kun kotitaloudet saavat 50 tai 60 prosenttia keskimääräistä tuloa pienemmät tulot joka toinen vuosi kolmesta. Koska pitkäaikaisella köyhyydellä on merkittävämpiä vaikutuksia taloudellisiin ja sosiaalisiin oloihin, jatkuva köyhyys on tärkeä käsite, joka on syytä pitää mielessä.1

Miten mitata mittaamatonta

Tiedämme, että:2

  • 689 miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä alle 1,50 eurolla päivässä.
  • Neljä viidestä kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella olevasta ihmisestä asuu maaseudulla.
  • 50 prosenttia köyhyydessä elävistä on lapsia

COVID-19-pandemia on hiljattain kääntänyt maailmanlaajuisen köyhyyden vähenemisen kasvuun ensimmäistä kertaa sukupolveen. Pandemian vuoksi köyhyydessä elää noin 120 miljoonaa ihmistä lisää, ja määrän odotetaan nousevan noin 150 miljoonaan vuoden 2021 loppuun mennessä.

Äärimmäisessä köyhyydessä eläminen tarkoittaa selviytymistä alle 1,50 eurolla päivässä matalan tulotason maissa. Koska köyhyysraja vaihtelee maittain, Maailmanpankki määrittelee äärimmäisen köyhyyden myös siten, että keskituloisissa maissa eläminen on alle 2,60 euroa ja rikkaammissa maissa 4,50 euroa.

On ilmeistä, että äärimmäiseen köyhyyteen on edelleen keskityttävä, mutta on tärkeää korostaa, että köyhyys ei lopu, kun henkilö ylittää tietyn euromääräisen rajan päivässä. Elämäsi ei parane maagisesti eivätkä kaikki ongelmasi katoa vain siksi, että alat tienata 2 euroa päivässä 1,50 euron sijasta.

Köyhyysraja ilmaisee vähimmäistulotason, jota pidetään riittävänä tietyssä maassa, ja se lasketaan selvittämällä kaikkien niiden välttämättömien resurssien kokonaiskustannukset, jotka aikuinen ihminen keskimäärin kuluttaa vuodessa. Näin ollen kansallisia köyhyysrajoja voidaan käyttää maiden välisten kehityssuuntausten mittaamiseen, mutta niitä ei pidä verrata eri maiden välillä.3.

Valitettavasti pelkkä tulojen ja menojen vertailu ei antaisi kattavaa ja oikeudenmukaista kuvaa köyhyydestä maailmanlaajuisesti, sillä köyhyyden määrittely ei ole pelkästään taloustieteellinen kysymys. Siihen vaikuttavat myös yhteiskunta ja politiikka. Esimerkiksi Maailmanpankki havaitsi, että yli 40 prosenttia maailman köyhistä asuu talouksissa, joihin vaikuttavat epävakaus, konfliktit ja väkivalta.

Köyhyys on monimutkainen asia, sillä se ei merkitse samanlaisia seurauksia kaikille ihmisille. Köyhyyteen liittyy neljä tekijää, jotka voidaan erottaa toisistaan sen luonteen ymmärtämiseksi:4

  • Tilannekohtainen köyhyys: Tämäntyyppinen köyhyys on väliaikaista ja johtuu katastrofeista, kuten maanjäristyksistä, tulvista tai vakavista terveysongelmista.
  • Sukupolvien välinen tai krooninen köyhyys: Tällainen köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Seuraavat kaksi tai kolme sukupolvea syntyvät köyhyyteen, eikä heillä yleensä ole resursseja päästä siitä eroon.
  • Maaseudun köyhyys: Tämäntyyppistä köyhyyttä esiintyy alueilla, joilla asuu alle 50 000 ihmistä. Alueen pienemmän väkiluvun vuoksi sieltä puuttuvat olennaiset palvelut ja tilat, mikä osaltaan vaikuttaa niiden taloudellisiin vaikeuksiin.
  • Kaupunkiköyhyys: Tämäntyyppistä köyhyyttä esiintyy paikoissa, joissa on yli 50 000 asukasta. Perheet voivat joutua suuriin rasituksiin ahtauden vuoksi ja perustarpeiden, kuten kohtuuhintaisten asuntojen, puuttuessa.

Kierteen katkaiseminen

Jotkut uskovat, että pelkällä kovalla työllä tai kunnianhimolla ihmiset voivat löytää tien ulos köyhyydestä. Tilastot osoittavat kuitenkin, että köyhyyteen syntyneet ihmiset pysyvät todennäköisemmin köyhinä, vaikka he tekisivät kuinka paljon töitä ja yrittäisivät. Jos talousjärjestelmä toimii heitä vastaan lähes painovoiman tavoin, suurin osa ei löydä tietä ulos köyhyydestä. Tämä on se, mikä ylläpitää köyhyyden kierrettä.

Köyhyys ei myöskään määräydy yleisesti sen mukaan, onko maalla riittävästi luonnonvaroja vai ei. Kongon demokraattinen tasavalta on tästä todisteena, sillä se on yksi rikkaimmista maista luonnonvarojen suhteen, mutta yksi maailman köyhimmistä maista tulojen suhteen. Ja vaikka Keniassa on huomattavaa talouskasvua ja kehitystä, monet kenialaiset kamppailevat perustarpeidensa tyydyttämiseksi .

Miten voimme siis katkaista tämän kierteen ja antaa kaikille mahdollisuuden nauttia samasta elintasosta ja antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet elää täysipainoisesti?

Viisi vuotta sitten maailman johtajat sopivat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitte esta. Näillä tavoitteilla pyritään luomaan parempi maailma vuoteen 2030 mennessä. Sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kehityksen synergiaa ja tasapainoa hyödyntäen toivotaan, että laajoilla aloilla toteutetut toimet edistävät tavoitteen 1 saavuttamista : köyhyyden kaikkien muotojen poistamista kaikkialta.

Vaikka köyhyys saattaa tuntua ongelmalta, joka tulee aina olemaan kanssamme, rohkaiseva totuus on, että olemme lähempänä kuin koskaan äärimmäisen köyhyyden lopettamista kaikkialla maailmassa, kun maat, järjestöt ja yritykset työskentelevät yhdessä saman tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteenamme Lendahandin kanssa on tuoda yhteen samanhenkisiä ihmisiä, jotka haluavat liittyä taisteluun köyhyyttä vastaan.

Sinusta saattaa tuntua, ettei sinulla ole tarpeeksi rahaa, jotta voisit vaikuttaa kestävällä tavalla, mutta juuri tässä kohtaa joukkorahoituksen voima astuu kuvaan. Jo 50 euron sijoituksella voit liittyä yli 7 000 muun sijoittajan joukkoon, ja kun kokoatte rahanne yhteen, voitte todella vaikuttaa kehittyvillä markkinoilla. Tutustu hankesivuillamme siihen, millaisiin yrityksiin voit sijoittaa.

Lähteet:

1 Habitat for Humanity
2 WorldBank
3 Wikipedia
4 Opettaminen köyhyyttä silmällä pitäen - Eric Jensen

Saat uusimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi.

Kirjoita alla oleva sähköpostiosoitteesi saadaksesi sähköpostiviestin aina, kun julkaisemme uuden blogikirjoituksen.