Mistä vaikuttavassa sijoittamisessa todella on kyse

Lendahandin toimitusjohtaja Koen The vie meidät takaisin vaikuttavuusinvestoimisen ytimeen.

Vaikuttavuussijoittaminen on nykyään muotia. Kukapa ei haluaisi saada hyvää tuottoa rahoilleen ja samalla auttaa apua tarvitsevia ihmisiä ja pelastaa maapalloa? Millainen itsekäs, tunnelinäköinen ihminen sinä olet!

Elämä ei tietenkään ole näin yksinkertaista. Vaikka on olemassa tutkimuksia ja evankelistoja, jotka väittävät, että vaikuttavuussijoittaminen voi tuottaa markkinatuottoa, väitän, että näin ei ole. Mutta se on myös asian vierestä. Määritellään ensin, mitä vaikuttavuussijoittaminen on. Sitä varten on parasta palata ajassa taaksepäin.

Aikoinaan kyse oli ahneudesta ja pelosta.

Milton Friedman on kuuluisa lainauksestaan: "Yrityksillä on yksi ja vain yksi sosiaalinen vastuu - käyttää resurssejaan ja harjoittaa toimintaa, jonka tarkoituksena on kasvattaa voittojaan, kunhan se pysyy pelisääntöjen puitteissa, toisin sanoen osallistuu avoimeen ja vapaaseen kilpailuun ilman petosta tai vilppiä."

Saanko muistuttaa, että Friedman voitti taloustieteen Nobel-palkinnon? (No, teknisesti ottaen se ei ole Nobel-palkinto, koska Alfred Nobel ei pitänyt taloustiedettä sellaisena, joka voisi edistää ihmiskunnan suurinta hyötyä). Friedman sanoo pohjimmiltaan, että niin kauan kuin lakia ei rikota, pitäisi välittää vain voittojen kasvattamisesta. Sijoittajien puolestaan pitäisi kai olla huolissaan vain ahneudesta ja pelosta, ja paras mies voittakoon.

Sijoittajista tuli näin ollen yrityksen tärkeimmät sidosryhmät. Työntekijät, asiakkaat, tavarantoimittajat, sääntelijät... niiden kaikkien piti jäädä taka-alalle, koska kyse oli vain osakkeenomistajien arvon maksimoinnista.

Mutta onneksi asiat alkoivat kääntyä. Sijoittajat alkoivat tajuta, että joillakin toimialoilla on mahdollista tehdä hyvää rahaa, mutta sen hinta on kielteinen vaikutus yhteiskuntaan. Selviä esimerkkejä ovat aseteollisuus ja alat, jotka hyötyvät riippuvuuksista, kuten tupakka ja uhkapelit. Eräänä päivänä näiden alojen yritykset saattavat joutua historian väärälle puolelle, kun sijoittajat alkavat tehdä negatiivista seulontaa yrityksistä sijoitussalkkuihinsa. Näin syntyi vastuullinen sijoittaminen: tietyt sijoittajat eivät enää sijoittaisi tietyille aloille.

Parempi lähestymistapa on kestävä sijoittaminen

Eläköön vastuullinen sijoittaminen! Mutta vaikuttavaan sijoittamiseen on varmasti kuuluttava muutakin kuin vain muutamien alojen huomiotta jättäminen. Niin on. Yhä useammat sijoittajat ovat alkaneet tarkastella aloja, joihin he ovat sijoittaneet, ja sijoittavat vain niihin aloihin, jotka ovat "luokkansa parhaita" kestävyyskriteerien osalta. Tunnettu viitekehys on ESG: Environmental, Social, and Governance.

Yrityksiä mitataan niiden ESG-mittareiden perusteella, ja vain korkeimmat pisteet saaneet yritykset katsotaan sijoituskelpoisiksi. Nämä ovat yrityksiä, joilla on pitkän aikavälin visio ja kestävä liiketoimintamalli. Ne eivät ehkä ole huomisen voittajia, mutta ensi vuoden voittajia ne ovat ehdottomasti.

Juuri siitä kestävässä sijoittamisessa on kyse: tarkastellaan sektorikohtaisesti taloudellisesti houkuttelevimpia yrityksiä, kunhan ne ovat kestävyyden näkökulmasta luokkansa parhaita. Nämä ovat yrityksiä, jotka eivät yritä ylittää (moraalisia) rajoja voiton tuottamiseksi. Päinvastoin, ne haluavat tehdä oikein varmistaakseen, että niiden liiketoiminta ei vahingoita ihmisiä tai maapalloa samalla kun ne tekevät voittoa. Tällaisiin yrityksiin on fiksua sijoittaa. Niillä on taipumus menestyä paremmin kuin yrityksillä, jotka tavoittelevat lyhyen aikavälin voittoja. Vältät sijoittamista yrityksiin, joilla ei ole visiota, jotka jäävät paitsi megatrendeistä ja jotka ovat hyvin herkkiä markkinatunnelmille.

On kuitenkin yksi ilmeinen varoitus: vastuullisten sijoitusten tunnistaminen ei ole aina helppoa. Kaikki yritykset tietävät, että ihmiset tutkivat tarkkaan niiden yrityskansalaisuutta. Helppo tie ulos on viherpesu. Cambridge Dictionary määrittelee sen seuraavasti: "saada ihmiset uskomaan, että yritys tekee enemmän ympäristönsuojelun eteen kuin se todellisuudessa tekee". Yleisemmällä tasolla jotkut yritykset "ESG-maineistavat" maineensa. Allekirjoitus seinällä on se, jos yritysten yhteiskuntavastuu tai vastaava elää markkinointiosastolla eikä toimitusjohtaja ole täysin sitoutunut siihen.

Mutta mitä meidän todella pitäisi etsiä, on vaikuttavuussijoittaminen.

Sijoittaminen yrityksiin, jotka saavat hyvät pisteet ESG:stä, on ehdottomasti vaikuttavaa. Mutta riittääkö se? Kuten eräs entinen Facebookin työntekijä totesi: "Sukupolveni parhaat aivot miettivät, miten saada ihmiset klikkaamaan mainoksia. Se on syvältä."

Käytettävissä olevalla teknologialla on niin paljon mahdollisuuksia, että ratkaisut hyvin suuriin, maailmanlaajuisiin ongelmiin ovat käden ulottuvilla. Mutta tarvitsemme ihmisiä työskentelemään sen parissa (sen sijaan, että saisimme ihmiset klikkaamaan). Eikä vain muutamia ihmisiä, vaan monia. Tarvitsemme monia tönäisyjä. Joitakin isoja, joitain pieniä, mutta kaikki työntävät meitä oikeaan suuntaan. Ja onneksi näemme yhä useampia yrityksiä, jotka pohtivat ensin, miten he voivat vaikuttaa myönteisesti ihmisiin ja planeettaan, ja vasta sitten, miten he voivat tuottaa voittoa. Älkää käsittäkö minua väärin, näille yrityksille tie kannattavuuteen (ja siellä pysyminen) on tärkeä. Näissä yrityksissä on kuitenkin kyse positiivisesta vaikutuksesta eikä vaikutuksesta, joka on vain sivutuote rahan tavoittelussa.

Sijoittajat sijoittavat yhä enemmän rahaa tällaisiin yrityksiin. Tätä kutsutaan vaikuttavuussijoittamiseksi. Se on hyvin erilainen kuin vastuullinen sijoittaminen. Yritykset, jotka pyrkivät vaikuttamaan myönteisesti - kutsuttakoon niitä yhteiskunnallisiksi yrityksiksi - toimivat erilaisilla päätöksentekopuilla kuin yritykset, joilla ei ole puhtaasti yhteiskunnallista tehtävää. Yrityksen matka koostuu lukemattomista pienistä ja suurista päätöksistä. Yhteiskunnalliset yritykset ymmärtävät tämän ja aloittavat päätöksensä lopputulosta silmällä pitäen. Niiden yhteiskunnallinen missio tarjoaa puitteet vaikeiden päätösten tekemiselle matkan varrella.

Nyt tulee se vaikea osa. Riskin ja tuoton näkökulmasta tämä ei ole hyvä uutinen sijoittajille. Sosiaaliset yritykset toimivat muita enemmän rajoitusten alaisina, ja parhaimmillaan ne päätyvät taloudellisen tuoton näkökulmasta paikalliseen optimiin. Toisin sanoen vaikuttavuusinvestoinnit johtavat alisuoriutumiseen markkinoihin verrattuna. Sanoin sen juuri.

Mutta oikeasti, ketä kiinnostaa? Kuka päätti, että sijoittamisessa on kyse taloudellisen tuoton maksimoinnista (riskit huomioon ottaen)? Jos "sijoittamisessa" on kyse tulevaisuuden turvaamisesta, miksi sitä pitäisi tarkastella vain taloudellisesta näkökulmasta? Vaikutussijoittajat mittaavat menestystä eri tavalla. Heidän salkkunsa on menestys, jos se johtaa varallisuuden kartuttamiseen heille itselleen ja parempaan elämään muille.

Käydään läpi joitakin esimerkkejä

Tarkastellaan nyt muutamia yrityksiä ja katsotaan, miten sijoitus kyseiseen yritykseen tulisi luokitella.

Danone. Heidän B Corp -sertifiointinsa on linjassa heidän pitkän aikavälin sitoumuksensa kanssa yhdistää taloudellinen menestys ja sosiaalinen edistys. Heillä on hyvät saavutukset pyrkimyksissä valmistaa tuotteitaan kestävämmällä tavalla. Siksi sijoitus Danoneen olisi kestävää sijoittamista.

Reilu puhelin. Tämä on yritys, joka myy puhelimia. Ei mikään iso juttu, paitsi että se tekee sen yrittäessään tehdä arvoketjusta oikeudenmukaisen. Heidän puhelimensa on valmistettu 40-prosenttisesti kierrätysmuovista, ja suurin osa muista materiaaleista on hankittu kestävällä tavalla. Ja mitä hittoa, voit jopa avata puhelimen ja vaihtaa akun, jotta sinun ei tarvitse ostaa uutta puhelinta akun hajoamisen takia. Reiluun puhelimeen sijoittaminen olisi vaikuttavuussijoittamista.

Loppupeli

Vastuullisesta sijoittamisesta kestävästä sijoittamisesta vaikuttavuussijoittamiseen. Voisi luulla, että vaikuttavuussijoittaminen on loppupeli. Todellisuudessa se on vasta alkua. Tuntemamme kapitalismi on vanhentunut, ja vaikuttavuusinvestoiminen on seuraava askel uuteen tasapainoon siirtymisessä. Sellaisen, jossa emme tunne tarvetta kasvaa (voittoja) hinnalla millä hyvänsä.

Kuten hallintoneuvostomme harkitusti kertoi meille: "Kun pandemian pöly on laskeutunut, kehittyvät markkinat ovat entistä haavoittuvammat, jolloin Lendahandin ensisijainen tavoite köyhyyden lopettamisesta on ajankohtaisempi kuin koskaan ennen."